Kuulluksi tulemisen ja kohtaamisen merkitys

Muistatko sen tunteen, kun tulit todella kohdatuksi ja kuulluksi? Juuri sinun asioidesi äärelle asetuttiin, tulit nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenäsi. Vaikka asiat sinänsä elämässäsi eivät muuttuneet, olo oli kevyempi ja tuntui, että hetki kerrallaan elämä kantaa.

 

Muistatko kenen kanssa koit tämän tunteen? Ehkä se oli hyvä ystäväsi, läheisesi tai kohtaamistyön ammattilainen. Joskus ainutlaatuisia kohtaamisia syntyy tavallisen arjen keskellä. Se kaunis auringon ja puiden lehtien leikki, jota pysähdyt ihailemaan ja koet vahvaa yhteyttä luontoon. Joskus se tärkein kohtaaja on oma lemmikki. Joskus jaettu tunne vaikkapa yhdessä laulaen, se venyttelyhetki jumppatunnin päätteksi, näitä hetkiä on monia. Tunnistathan ne omassa arjessasi ja pidät siitä tunteesta kiinni tietoisesti vielä hetken pidempään? Juuri nyt on riittävän hyvä olla. Juuri nyt saan kokea yhteyttä ja onnea, vaikka kaikki maailmassa ei ole täydellistä.

Erilaisissa harrastusyhteisöissä saattaa syntyä merkittäviä arjen kohtaamisia. Moni huomasi korona-aikaan arjen kohtaamisten vähentyneen ja sen vaikutuksen mielenterveyteen. Raskaiden korona-aikojen jälkeen uutiset sodista, asenneilmapiirin koventuminen ja erilaiset uhat, kuten ilmastonmuutos, ovat lisänneet monen stressiä ja ahdistuksen tunnetta. Jatkuva uhan tunne ja vaaraan valmistatuminen on riski terveydelle. Vaikka etätyön lisääntyminen lisäsi monen hyvinvointia, arjen kasvokkaisten kohtaamisten väheneminen on saattanut lisätä yksinäisyyden kokemusta ja toisaalta tehdä työajasta "ylitehokasta" ja haasteet työn ja vapaa-ajan rajaamisessa ovat voineet kasvaa.

Muistan, miten 2000-luvun alussa masennuksen ennustettiin olevan suurempi uhka kansanterveydelle kuin diabeteksen. Tuolloin ei vielä nostettu esiin, millainen merkitys sosiaalisella medialla on etenkin nuorten naisten masennukselle ja ahdistukselle, silti osattiin jo ennustaa mielenterveyden häiriöiden yleistyminen. Olemme luoneet rakenteita, jotka vievät meitä kauemmas siitä, millaista ihmisen hyvä elämä on. Tunnistatko nämä rakenteet omassa arjessasi? Mihin niistä voit vaikuttaa?

Nyt 2020-luvulla käydään keskustelua mielenterveyden ja mielenterveyspalveluiden kriisistä. Lisäksi käydään keskustelua oikeista tavoista ratkaista tämä kriisi. Yhtenä toimijana kentälle olemme tulleet me lyhytterapeutit. Tärkeintä olisi löytää apua jo silloin, kun ongelmat eivät ole vieneet toimintakykyä. Kun tarve tulla kohdatuksi ja kannatelluksi ei täyty omassa arjessa, kun oma suunta elämässä on hieman hakusessa tai huomaat murheiden vievän turhan ison lohkon arjessasi tai huomaat, että olet jättänyt tekemättä asioita, joiden tiedät tuovan sinulle hyvää oloa.
Joskus arjen kohtaamiset ja läheisten kanssa vaikeiden asioiden jakaminen ei riitä, tulee tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi ilman velvollisuutta vastavuoroisuuteen. Tarve hetkelle, jossa saa vapaasti jakaa huolensa ja murheensa miettimättä miten näiden asioiden jakaminen vaikuttaa läheisiin ihmissuhteisiin. Juuri silloin kannattaa hakeutua lyhytterapiaan, kun murheet eivät ole vielä suuren suuria, mutta omin avuin asiat eivät etene. 

Ehkä muistat sen tunteen, kun vaikealta tuntuvat ahdistavat ajatukset selkeytyivät jo syötyäsi hyvin, käytyäsi lenkillä tai puhelinsoitolla hyvälle ystävälle? Ehkä huomaat, että kohtaamalla itse itsesi hyväksyvästi, lepäämällä hengityksesi tahdissa olo oli kevyempi? Ehkä somesisällön selaamisen vähentäminen ja sen sijaan yhteydenpito läheisiin ihmisiin lisää jo kohdatuksi tulemisen oloa?